Mustan silmän kanssa töissä

Ja kaikille meni läpi, että kaaduin vaan ulkona, kun oli liukasta.

Tulipahan ainakin todistettua itselle, että kyllä näilläkin läskeillä jaksaa juosta - ja lujaa - kunhan vain on pakko.


Mua huvittais opetella neulomaan, virkkaamaan, askartelemaan, säilömään hilloja.
Opetella jotain "emäntä"-taitoja. Mikälie vinksahdus käynyt tuolla päässä.
Vai onko  tämä nyt tätä kuuluisaa pesänrakentamista?

Perjantaina

Sain turpiini.
Sieraimista valui veri, puol naamaa turposi ja korvissa soi.

Että tälläinen viikonloppu.

60 & 2

60. mosaiikkilaattoja korillinen
61. palapeli
62. lautapeli
63. kasa kirjoja.
64. 6 x jälkiruokakulho


Tänään on kp 2 ja eilen sain 2 raskausuutista lisää.
(kun toivotin teille plussa-vuotta, haluaisin sen myös itselleni)

Sitten kun..

Ostan varmasti tälläisen bodyn.
Me ollaan sua vuosia odotettu, odotetaan yhä.
Rakas lapseni, missä olet?


Etsitään positiivista; kusipäätä siitä ei ainakaan tule. Hätäilemällä kerta tulee vain kusipäitä.

Viimeinen raskaustesti kaapista tehty

Ja negaahan se näytti.
Niin.
Löysin itseni selaamasta raskausvatsoja.
Tyhmä minä.

Huomenna se alkaa...

Nimittäin sokerilakko. Herkkujen possuttelun lopetus. Laihdutus, mikä lie elämäntapamuutos.
Kutsukoot sitä kukakin miksi haluaa.

Huomenna on helppo aloittaa, koska mä olen töissä 7-21. Hiphei.

Se pieni laatikko..

Se tuli meille ihan yllättäen.
Yritin kohteliaasti kieltäytyä.
Sitten jyrkemmin. Ei mennyt vieläkään perille ja nyt meillä on pieni laatikko, jolle en tiedä mitä tekisin.

Kaveri siis toi meille muutamia vauvanvaatteita, kun ei meillä vielä vauvaa ole ja kyllähän me nyt varmasti ihan kohta aletaan niitä hommailemaan, kun ikääkin on tullut jo niin paljon ja ja ja..
Kieltäydyin muutamaan kertaan kohteliiasti. Sitten jyrkemmin. Vikalla keralla suorastaan tylysti, mutta niin tää kaveri nakkasi meille viime perjantaina laatikon.

Meinasin heittää sen suoraan kierrätyslaatikkoon, mutta tää tyhmä pää päätti toisin. "Voishan sitä ihan vaan nopeasti kurkistaa mitä siellä on, sittenhän se olisi katottu läpi." Perjantaina ihan hiljaa yksinäisyydessäni hypistelin pieniä vaatteita (jotka oli muuten tajuttoman ihania, just mun tyylisiä).

Lauantaina olin viemässä laatikkoa kierrätyslootaan samalla kuin muita tavaroita, mutta jostain sisältä joku pieni ääni huusi suoraan korvaan: ÄLÄ HELVETISSÄ PÄÄSTÄ IRTI!!!
Siinä sitten lootalla seisoskelin varmaan vartin ja mietin mitä teen. En tee noilla vaatteilla yhtään mitään, ne muistuttaa mua joka aamu siitä kuinka epäonnistunut yksilö mä olen, kuinka mun elämä ei ole sitä mitä mä haluan, kuinka elämä on täysin syvältä välillä... Mutta joku pieni osa musta piti kynsin ja hampain tästä laatikosta kiinni. Ehkä mä tarvin näitä joskus? Jos mä säästän näitä vaikka vaan kuukauden? Jos mä heitän tän nyt pois, tarkottaako se sitä, että luovun toivosta? Nyt heität ton laatikon pois, ni sit et ainakaan saa mitään vauvaa. Tyhmä, tyhmä, tyhmä!

Niin meille palasi laatikko. Laatikko asustaa meidän portaiden alla pois silmistä, muttei kuitenkaan pois mielestä.
En tiedä mitä sille tekisin.


Ei mun elämän pitänyt mennä näin.

Kaivetaan se vaikka väkisin esiin..

Positiivisuus nimittäin.

Mennyt on mennyttä ja mitään tekoa ei saa tekemättömäksi.

Taidanpa käyttää tämän päivän kaupassa käyntiin, leipomiseen (lupasin miehelle muffinsseja) sekä tavaroiden hävittelyyn.

Aloitetaan siitä mihin silloin jäätiin, vaikka tavaroita on tässä välissäkin jonkunverran hävitetty.

56. Shakki
57. Nojatuoli
58. Epämääräisiä lakanoita/verhoja/kankaita
59. Auton varaosia

Vituttaa..

niin ankarasti, vittu kun vituttaa!!!!!!!!


Nyt ei pysty. Huomenna ehkä. Vittu, vittu, vittu!