Eilen oli taas töissä tälläinen työhyvinvointipäivä.
Ja paskat sanon minä!
20 naista ja minä olin ainoa, jolla ei ollut lapsia.
20 naisesta 5 oli sillähetkellä näkyvästi raskaana.. oli varmaan moni muukin, ei vain näkynyt. Ja ikäjakauma kuitenkin oli 18-60v.
Miehiä oli 2 joiden molemmat vaimot oli raskaana sillähetkellä.
Ja minä? Menkat 2vko myöhässä, mutta jokainen testi negaa. Myös tämänaamuinen.
Alan kuullostamaan katkeralta... Mutta ei mulla ole muutapaikkaa kuin tämä, johon vuodattaa se kaikki viha/katkeruus/paha olo, livenä kun pitää olla aina niin positiivinen tahi neutraali.
Se olisi laskujen maksupäivä tänään. Jos se vaikka piristäisi, että luvut pienenee? Ja jos jotain tavaroita koittaisi taas siivoilla ja sitä iänikuista pölyä!
Leuka rintaavasten ja kohti uusia pettymyksiä!
eikö ookki hirveetä olla kaikille katkera niinkin onnellisesta asiasta kuin lapsi! Tai ainaki ite koen sen kateuden surulliseksi, kun haluaisin ihan oikeasti olla onnellinen toisten (varsinkin läheisten) puolesta :/ mun minkäs teet, kun sisimmässä aina vaan vituttaa ja päin naamaa ei auta ku vaan hymyillä...
VastaaPoistaSe on ihan hirveää!
PoistaKun periaatteessa sitä kuitenkin on onnellinen toisten puolesta, mutta se oma pohjaton suru vaan valtaa kaiken allensa :(
Hymyilen päin naamaa, kuuntelen raskausjuttuja, suunnittelen kavereiden kanssa vauvajuhlia/lahjoja, höpötän vauvoista ja sisäisesti murenen palapalalta pienemmäksi ja pienemmäksi...
Tunnen olevani huono ihminen, koska olen niin itsekäs, etten pysty edes aidosti olla onnellinen toisen puolesta, vaan se oma suru ja murhe on aina jossain tuolla taustalla...
Sama homma täällä... mut mä luin jostain, ettei se katkeruus helpota ennenkuin sen oman nyytin saa syyliin. Toisaalta, kai sitä on oikeuskin olla surullinen ja katkera. Tai siis on oikeus.
PoistaEn jaksa plärätä blogia, ootteko ollu missään lapsettomuus tutkimuksissa? Meillä olis "lupa" tammikuussa mennä, mutta tietäähän sen mitä siellä käsketään tekemään, eli laihduttamaan. -17kg tiputettu painoa jo, mut tuskimpa se riittää..
Ja toisaalta miehen reissutyö ei yhtään helpota koko hommaa.. on tää vaikeeta :(
2 kertaa käytiin lekurissa. Tai siis minä kävin. Yleisesti juttelin ekalla kerralla samalla kun oli papakoe jne.. Lääkäri vielä käski odottaa ja katsellaan ja laihdutetaan ja näin.
PoistaTokalla lääkärille koitin saada aikoinaan aikaa, mutta hän oli puhelimes sitä mieltä, että koska edellinen lääkäri oli sanonut että katellaan rauhassa, ni katellaan sitten vielä lisää...
"lupa" meillä on ollut jo jonkinaikaa, mutta siellä varmaan käsketään vaan laihduttamaan lisää ja nauretaan räkäisesti päin naamaa! :( Jossainhan oli se, että valtakunnallisesti bmi pitää olla alle 35, et otetaan tutkimuksiin/hoitoihin... noi lääkärit varmaan haluaa bmi johonkin tosi alhaiseksi, että viitsivät mitään tehdä tai katsella... En tiedä. Tuntuu, että parempi olisi olla anorektinen viinaa ja röökiä vetävä nainen, niin saisi parempaa kohtelua kuin ylipainoisena :/
Pikkuhiljaa painoakin alaspäin kokoajan. En vain tiedä koska pää sanoo totaalisesti POKS! tästä kaikesta.
Tai koska on taas rohkeutta ottaa lakki kouraan ja mennä lääkäriin "kerjäämään" tutkimuksia/hoitoa.. Kuinka paljon pitää vielä laihduttaa, että uskaltaa?
Pää on ollut totaalisen solmussa varmaan kk. Ehkä tää kirjottaminen helpottaa selventämään edes vähän ajatuksia...
Mielenkiinnosta kysyn mikä on painoindeksisi nyt? Onko se niin iso, että painosi oikeasti hankaloittaa raskaaksi tulemista ja laihdutus olisi nyt "helpoin" ja halvin keino kokeilla, jis raskautusit ilman hoitoja.
PoistaVai onko painosi ihan normaali ja laihdutuksella ei enää saataisi sitä hyötyä mitä sillä haetaan?
En kritisoi painoasi tai sitä, ettei ylipainoisia ihmisiä saisi ottaa lapsettomuushoitoihin. Mutta olisiko laihdutuksesta nyt hyötyä? Toki ylipainosta (alipainostakin) normaalipainoon siirryttäessä elämästä vaan tulee ns. terveellisempää.
Tokihan se pitää miettiä jokaisen omalla kohdallaan mihin kaikkeen on valmis tullakseen raskaaksi? Voiko mennä pois omalta mukavuusalueeltaan. Voiko muuttaa pienempään asuntoon, , jotta rahaa hoitoihin olisi enemmän käytettävissä? Miten kauan kestää mahdollisesti kivuliaitakin hoitoja?
joo, ylipainoiset ei oo edes ihmisiä, saman oon huomannu... :/ mä oon kyllä mainostanut lääkäreille tota et laihdutan kokoajan, mut mulla nytkin kierrot miten sattuu et mene ja tiedä...
PoistaMut rohkeasti vain lääkäriin ja vaadi hoitoa! Mä oon lukenu kans tosta et bmin pitää olla alle 35, eli jos sulla on niin sitä suuremmalla syyllä oot oikeutettu tutkimuksiin. Tsemppiä <3
Bmi:ni on "normaalin" rajoissa, joten en usko, että laihdutuksella koettaisi sitä hyötyä, mitä esim ylipainoiset saavat laihduttaessaan, joten ei, en usko, että pelkkä laihdutus on ratkaisu tähän kaikkeen.
PoistaJos olisit ano blogia lueskellut, niin moneen otteeseen olen kyllä kirjoitellut, että haemme pienempää/halvempaa asuntoa jne jne jne..
Jee, olet tullut takaisin! Eikö olekkin turhauttavaa odottaa menkkoja alkaviksi että voi sitten aloittaa taas uuden kierroksen tässä kahden viikon sykli-elämässä...
VastaaPoistaT kaksi vuotta yritystä takana
Jatkuvaa odottelua... menkkoja, ovisplussa, miestä kotiin panemaan, raskautta, menkkoja, pettymyksiä ja itseinhoa..
PoistaTsemppiä teille! <3
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaKatse tulevaisuuteen; vuoden päästä lainaa ei taida enää olla (?), mitä liekin säästössä ja toivon sydämestäni niitä tärkeitä viivoja!
VastaaPoistaKiitos! <3
Poista